4. Mik\u00e4 yksitt\u00e4inen musiikin laji tai muoto on sinulle henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4rkein? Ilmoita yksi musiikin laji tai muoto. Ilmoittamasi musiikin lajin\/muodon ei tarvitse vastata edellisen kysymyksen vastausvaihtoehtoja, sen ei tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla yleisesti tunnettu musiikin laji eik\u00e4 sen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse vastata oman s\u00e4vellystuotantosi painopisteit\u00e4. Voit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen haluamallasi tavalla ja haluamassasi laajuudessa.<\/strong><\/p>\n – Elektroninen musiikki, sill\u00e4 kaikki akustiset \u00e4\u00e4net ja h\u00e4lyt ovat mahdollista musiikin materiaalia.<\/p>\n \u00a06. Haluatko tarkentaa edellisen kysymyksen vastauksiasi?<\/strong> \u00a07. Miten mielest\u00e4si voitaisiin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 nykys\u00e4velt\u00e4j\u00e4n ammatin moraalinen ja eettinen vastuu?<\/strong> \u00a08. Kerro omin sanoin, mihin pohjimmiltaan pyrit s\u00e4velt\u00e4misell\u00e4.<\/strong> \u00a012. Mihin yhteiskunnallisiin asioihin, jos mihink\u00e4\u00e4n, musiikki voi vaikuttaa erityisen tehokkaasti? *<\/strong> \u00a013. Mill\u00e4 konkreettisilla tavoilla nykytaidemusiikin n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja kuuluvuutta voitaisiin mielest\u00e4si parantaa suomalaisessa yhteiskunnassa? *<\/strong> \u00a020. Jos saisit mahdollisuuden korjata seuraavan s\u00e4vellyksesi avulla yhden yhteiskunnallisen ep\u00e4kohdan, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4kohta olisi?<\/strong> <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SUMU: Petri Kuljuntausta vastaa SUMU-tutkimushankkeen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4-kyselyyn 2014-11-30 4. Mik\u00e4 yksitt\u00e4inen musiikin laji tai muoto on sinulle henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4rkein? Ilmoita yksi musiikin laji tai muoto. Ilmoittamasi musiikin lajin\/muodon ei tarvitse vastata edellisen kysymyksen vastausvaihtoehtoja, sen ei tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla yleisesti tunnettu musiikin laji eik\u00e4 sen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse vastata oman s\u00e4vellystuotantosi painopisteit\u00e4. Voit m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen haluamallasi tavalla…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"spay_email":""},"yoast_head":"\n
\n– T\u00e4rkeint\u00e4 on uusien ilmaisumuotojen etsint\u00e4.<\/p>\n
\n– Mielest\u00e4ni taiteilijan tulee jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, tutkia uusia esteettisi\u00e4 ilmaisukeinoja ja vied\u00e4 musiikkia eteenp\u00e4in. En itse ole kiinnostunut pys\u00e4htyneisyydest\u00e4 ja tiettyyn rooliin vakiintumisesta. Toki rehellinen voi olla viihteen tekij\u00e4kin sarallaan, ja h\u00e4n saanee ty\u00f6lleen motivaatiota yleis\u00f6n palautteesta ja menestyksest\u00e4. Mutta minun luonteelleni se ei sovi ja jos kaikki toimisivat n\u00e4in se pys\u00e4ytt\u00e4isi taiteen kehityksen.<\/p>\n
\n– Uuden l\u00f6yt\u00e4minen, uudenlaisen estetiikan luominen.<\/p>\n
\n– Ei tule mieleen. Joskus jokin teos voisi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan, jos ohjelmallisen teoksen aihe on jollain lailla ajankohtainen. Nykymusiikki tapahtuu niin marginaalissa, etten oikein usko ett\u00e4 isoja muutoksia voi tapahtua nykyaikana sen vaikutuksesta. Ehk\u00e4 popmuusikoilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa, eli silloin kun tekstuaalisesti asiat ilmaistaan suoraan ja niin ett\u00e4 asia voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laajasti (ja helposti). Mielest\u00e4ni t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 elimiss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sivistyneist\u00f6\u00e4 ja taidetta seuraavia ihmisi\u00e4 kuin aiemmin. Eli jos yhteiskunnan ja politiikan huipulla ei en\u00e4\u00e4 seurata taidetta, ei nykymusiikki voi silloin tehd\u00e4 vaikutusta heihin.<\/p>\n
\n– Kun elektronisen kent\u00e4n tekij\u00f6it\u00e4 verrataan partituurimusiikin tekij\u00f6ihin, voidaan todeta ettei elektroninen musiikki ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt tasavertaiseen asemaan nykymusiikin sektorilla. Paljon on teht\u00e4v\u00e4\u00e4 sen eteen ett\u00e4 konserttimusiikin saleissa soisi my\u00f6s elektronimusiikki tai ett\u00e4 alan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t olisivat tasavertaisia apurahansaajia muiden nykys\u00e4velt\u00e4jien rinnalla, tai nykymusiikin edist\u00e4mishankkeissa otettaisiin my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 sektori huomioon. Nyky\u00e4\u00e4n kokeellista \u00e4\u00e4ni-ilmaisua kehitet\u00e4\u00e4n eniten visuaalisen taiteen, teatterin ja mediataiteen kent\u00e4ll\u00e4, ei musiikin kent\u00e4ll\u00e4. Kokeellinen elektroninen \u00e4\u00e4ni-ilmaisu kuului viel\u00e4 1960-luvulla musiikin piiriin. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valtaosa alan tekij\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6skentelee siis muualla koska musiikin estradeilla ei anneta sijaa kokeellisuudelle. \u00c4\u00e4nitaide on tehnyt voimakasta nousua jo 15 vuoden ajan, mutta jostain syyst\u00e4 musiikin instituutiot Suomessa eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tunnusta sen ja elektronimusiikin merkityst\u00e4 musiikin kehitykselle.<\/p>\n
\n– Poistaisin v\u00e4kivallan.<\/h5>\n