{"id":282,"date":"2016-10-03T13:17:32","date_gmt":"2016-10-03T10:17:32","guid":{"rendered":"http:\/\/kuljuntausta.com\/?page_id=282"},"modified":"2016-10-05T20:42:46","modified_gmt":"2016-10-05T17:42:46","slug":"elektronimusiikin-haaste","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/elektronimusiikin-haaste\/","title":{"rendered":"Elektronimusiikin haaste"},"content":{"rendered":"
\n

Sirpa Jokinen: Elektronimusiikin haaste – arviot Petri Kuljuntaustan kirjoista \u00c4\u00e4nen Extreme (2006) ja On\/Off Eetteri\u00e4\u00e4nist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6musiikkiin<\/h1>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n

 <\/p>\n

21.8.2006, Mustekala e-zine<\/h3>\n

 <\/p>\n

\u00c4\u00e4nen Extreme -kirjan tarkoituksena on esitell\u00e4 extreme -k\u00e4site, joka toimisi v\u00e4lineen\u00e4 nykytaiteen hahmottamiselle, erityisesti digitaalisen musiikin ja \u00e4\u00e4nitaiteen alueella. Tekij\u00e4 on kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 laajemman teoreettisen pohdinnan sikseen ja esittelee t\u00e4m\u00e4n taiteenalueen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4.<\/h5>\n
Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n laajasti \u00e4\u00e4nt\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vien nykytaiteilijoiden ty\u00f6skentelymetodien variaatioita aina k\u00e4sitteellisest\u00e4 l\u00e4hestymistavasta teknologian monimutkaiseen soveltamiseen. K\u00e4sitteellisest\u00e4 \u00e4\u00e4nitaiteesta voisi mainita s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 La Monte Youngin teoksen Piano piece for David Tudor # 1 vuodelta 1960. Teoksen esitysohjeet ovat seuraavat:<\/h5>\n
\u201dtuo lavalle paali hein\u00e4\u00e4 ja sangollinen vett\u00e4 pianon sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi ja juotavaksi. Esitt\u00e4j\u00e4 voi joko ruokkia pianoa tai antaa sen sy\u00f6d\u00e4 itsekseen. Esitys on p\u00e4\u00e4ttynyt kun piano on ruokittu, tai jos piano on joko sy\u00f6nyt tai j\u00e4tt\u00e4nyt sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4.\u201d<\/h5>\n
Teknologiaa soveltavasta \u00e4\u00e4nitaiteesta voisi ottaa esimerkiksi Alvin Lucierin Music for Solo Performer -teoksen vuodelta 1965. Se on performanssi, jossa tekij\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 aivojensa alfa-aaltoja \u00e4\u00e4niksi erilaisten soitinviritelmien ja p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 asennettujen elektrodien avulla. Suomessa Erkki Kurenniemen 60-luvun lopulla kehitt\u00e4m\u00e4 DIMI – E laite luki my\u00f6s aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yrien muutoksia ja \u00e4\u00e4nt\u00e4 ohjattiin korvien taakse kiinnitetyill\u00e4 elektrodeilla.<\/h5>\n
\u00c4\u00e4nen Extreme -kirja toimii erinomaisesti my\u00f6s \u00e4\u00e4nen fysiologian sek\u00e4 ihmisen, el\u00e4imen, kasvien ja ymp\u00e4rist\u00f6n auditiivisten ominaisuuksien esittelyn\u00e4. Lukija tekee mieless\u00e4\u00e4n synteesin luonnontieteen tutkimuskohteiden auditiivisten ominaisuuksien, \u00e4\u00e4nenk\u00e4sittelyss\u00e4 k\u00e4ytetyn laitteiston teknologian ja teosten taiteellisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien pohdiskeluista; lopputuloksena syntyy elektronista musiikkia!<\/h5>\n
Sit\u00e4 voi kuunnella my\u00f6s kirjan liitteen\u00e4 olevalta dvd -levylt\u00e4. Teokset ovat Petri Kuljuntaustan omia ja ne ovat vuosilta 1994-2005. Teokset perustuvat usein luonnon tai urbaanin \u00e4\u00e4nen tutkimiseen ja sen tuomiseen uuteen akustiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. My\u00f6s itse ty\u00f6skentelyprosessissa saattaa tulla esille yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat teoksen lopulliseen muotoon ja siihen miten se aistitaan.<\/h5>\n
Northern Lights -teoksessa k\u00e4ytettyjen revontuli\u00e4\u00e4nitysten matalat \u00e4\u00e4net saivat aikaan t\u00e4rin\u00e4n esitystilassa, ja sit\u00e4 k\u00e4ytettiin hyv\u00e4ksi teokseen liittyv\u00e4n videoprojisoinnin efektin\u00e4. Revontulia dokumentoiva videokuva kuvattiin uudelleen tv-ruudusta videokameralla ja projisoitiin edelleen valkokankaalle. H\u00e4irint\u00e4efektej\u00e4 saatiin aikaan my\u00f6s laitteisiin suunnatun magneetin avulla. Teoksen visuaalisesta toteutuksesta vastasi Sami van Ingen.<\/h5>\n
My\u00f6s Kuljuntaustan vesiteoksissa yleis\u00f6 kuuntelee kehollaan, oleskellen vedess\u00e4 ja aistien sen v\u00e4r\u00e4htely\u00e4.<\/h5>\n
Teknologian aiheuttamista \u00e4\u00e4nist\u00e4 Kuljuntausta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 feedback h\u00e4iri\u00f6t\u00e4, joka syntyy \u00e4\u00e4nisignaalin kiertona esim. laitteiden ongelmallisesta yhtyeen kytkemisest\u00e4. H\u00e4n ohjaa feedbackin mikseriin, jonka avulla sit\u00e4 voi kontrolloida ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osana teosta.<\/h5>\n
\u00c4\u00e4nen Extreme -kirjassa kerrotaan, mit\u00e4 muuta mielenkiintoista laitteilla voi saada aikaan, kun niiden alkuper\u00e4iset k\u00e4ytt\u00f6ohjeet unohdetaan. Esimerkiksi s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Steve Reich keksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaiheensiirtoa vuonna 1965: kaksi kelanauhuria soittaa identtisen nauhan hieman eri nopeudella. Yht\u00e4 aikaa k\u00e4ynnistett\u00e4ess\u00e4 ne alkavat soittaa kaanonissa.<\/h5>\n
\u00c4\u00e4nen Extreme kertoo miten ihmiset ja el\u00e4imet aistivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 tilaansa. Olemmeko me ihmiset ja el\u00e4imet muodoltamme nykyisenkaltaisia juuri aistiemme toiminnan vaikutuksesta? Samankaltaisia ajatuksia voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Kiasman Ars 06 n\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4 olevista Juul Kraijerin pienist\u00e4 hiilipiirustuksista. Yhdess\u00e4 muotokuvassa ihmisen p\u00e4\u00e4laki on kokonaan korvien peitossa. Toisessa piirustuksessa ihmisen kaula muuttuu k\u00e4\u00e4rmeeksi ja seuraavassa silm\u00e4ss\u00e4 on kaksi iirist\u00e4.<\/h5>\n
Kuljuntausta kirjoittaa: \u201dihmisen aistimaailman muotoutuminen ensimm\u00e4isten elinkuukausien aikana on ainutlaatuinen prosessi. Ihmislapsella on jo vauvai\u00e4ss\u00e4 erityisi\u00e4 \u201dylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4\u201d kykyj\u00e4, mutta kyvyt katoavat kun vauva alkaa erikoistua ihmisyyteen, sellaisiin ominaisuuksiin jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vain ihmislajille\u201d.<\/h5>\n
Kirjoittaja visioi tulevaisuutta nykyihmisen muuntelu- ja manipulaatioasenteen perusteella: \u201dJonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ulkoavaruuden uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 syntyy musiikkia, jota esitt\u00e4v\u00e4t keholtaan muunnellut muusikot\u201d.<\/h5>\n
Luonto on kirjassa l\u00e4sn\u00e4, mutta sinne ei menn\u00e4 seikkailemaan, vaan sit\u00e4 tarkkaillaan et\u00e4isyydelt\u00e4. Kirjoittajan suhde luontoon tuntuu urbaanin tieteellisteknologiselta, loputtomalta teosideoiden ja tarinoiden l\u00e4hteelt\u00e4. Siihen kuuluu my\u00f6s ihailua luontoa kohtaan esimerkiksi lepakon erityisten auditiivisten kykyjen kohdalla:<\/h5>\n
\u201d’se (lepakko) pystyy havaitsemaan ultra\u00e4\u00e4niss\u00e4 jopa miljoonasosasekunnin aikaeron. Hermosolut eiv\u00e4t yll\u00e4 edes murto-osaan tuosta nopeudesta ja tarkkuudesta\u201d.<\/h5>\n
Edelleen kirjassa kerrotaan:\u201d lepakon ymp\u00e4rill\u00e4 saattaa kulkea yht\u00e4 aikaa tuhansien lepakoiden ultra\u00e4\u00e4nisignaaleja, mutta t\u00e4st\u00e4 \u201dh\u00e4lyst\u00e4\u201d ja \u00e4\u00e4nien verkostosta huolimatta kukin yksil\u00f6 ottaa vastaan ja erottaa seasta omat \u00e4\u00e4nens\u00e4, joiden varassa se suunnistaa ja saalistaa\u201d.<\/h5>\n
Petri Kuljuntausta: On\/Off Eetteri\u00e4\u00e4nist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6musiikkiin, Like ja Nykytaiteen museo Kiasma yhteisty\u00f6ss\u00e4 2002, 793 sivua ja cd-levy<\/h5>\n
Kirja kertoo elektronimusiikin elektroni musiikin ja \u00e4\u00e4nitaiteen historiasta Suomessa 1960 – luvun lopulle asti. Elektronimusiikin kansainv\u00e4list\u00e4 kehityst\u00e4 seurataan my\u00f6s laajasti. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Bengt Johansson m\u00e4\u00e4ritteli s\u00e4hk\u00f6musiikin yleisradion ensimm\u00e4isess\u00e4 aihetta koskevassa radio-ohjelmassa 1958:<\/h5>\n
\u201dElektronimusiikkia ei koskaan soiteta tavallisella, mekaanisella soittimella. Hammond-uruillakaan ei voi esitt\u00e4\u00e4 elektronimusiikkia. Se s\u00e4vellet\u00e4\u00e4n suoraan \u00e4\u00e4ninauhalle, ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 generaattori, joka synnytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6v\u00e4r\u00e4hdykset, magnetofoni, vahvistimet, suodattimet, j\u00e4lkikaiuntalaitteet sek\u00e4 kaiutin, jolla tulos saatetaan kuultavaksi.\u201d<\/h5>\n
On\/Off Eetteri\u00e4\u00e4nist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6musiikkiin on kokoelma historioita \u00e4\u00e4nen fysiologiasta, rakennetuista laitteista, studioista, keksij\u00f6ist\u00e4, s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4, kriitikoista sek\u00e4 aihetta k\u00e4sittelevist\u00e4 lehtikirjoituksista, radio keskusteluista, puhelinkeskusteluista, konserttiohjelmista, ja yleis\u00f6n reaktioista s\u00e4hk\u00f6musiikkiin.<\/h5>\n
Kirja pyrkii m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6musiikin genren ja esittelee leikkauskohtia kokeelliseen elokuvaan, veistotaiteeseen, tanssiin, teatteriin ja happeningiin. Monisivuiset lainaukset ajan hengess\u00e4 k\u00e4ydyist\u00e4 keskusteluista ja kirjoituksista tekev\u00e4t kirjasta arvokkaan hakuteoksen.<\/h5>\n
Koko kirjan innostunutta henke\u00e4 voisi kuvata Heikki Klemetin sanoilla Trautonium-konsertin radioinnista Suomen musiikkilehdess\u00e4 1934. (Trautonium instrumentti oli Saksassa 1930 esitelty er\u00e4\u00e4nlainen s\u00e4hk\u00f6isen jousisoittimen ja kosketinsoittimen kombinaatio.)<\/h5>\n
\u201d(kuuntelija) ihmetteli varmaan kauan, mit\u00e4 kummaa h\u00e4n mahtoi kuulla. Se oli kuvaannollisesti puhuen joku Seitsem\u00e4n Veljeksen yksijalkainen kettu. Oli kuin olisi jotakin puhallettu, mutta ei se ollut trumpetti, ei klarinetti, ei oboe, ei huilu, ja soittajalla aivan suunnaton tekniikka, kuvittelematon. T\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienaikaa voitavan p\u00e4\u00e4st\u00e4 nykyisin viel\u00e4 aivan aavistamattomiin tuloksiin. Asia on siis mit\u00e4 suurimman mielenkiinnon ja tutustumisen arvoinen.\u201d<\/h5>\n
Alfred Hitchcock k\u00e4ytti soitinta my\u00f6hemmin elokuvassaan Linnut (1963), koska tavalliset lintujen \u00e4\u00e4net eiv\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 olleet tarpeeksi shokeeraavia.<\/h5>\n
Lukija voi panna tyytyv\u00e4isen\u00e4 merkille, ett\u00e4 monet alan uudet keksinn\u00f6t ja ilmi\u00f6t tulivat maailmalta nopeasti Suomeen. Magnetofoni otettiin Suomessa Yleisradiossa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo vuonna 1938, Yhdysvalloissa vasta Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/h5>\n
Tsekkil\u00e4isen Carel Kapekin avantgardistisessa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 vuodelta 1921 R.U.R ( Rossum Universal Robots) esiintyi koneihminen. Suomessa n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 esitettiin jo 1924 Viipurin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ja 1928 Suomen Kansallisteatterissa. Koneihmist\u00e4, jonka olivat kehitt\u00e4neet insin\u00f6\u00f6rit Richards ja Roy J. Wensley, esiteltiin 1929 It\u00e4 ja L\u00e4nsi-lehdess\u00e4 seuraavasti:<\/h5>\n
\u201d\u2026koneihmisen sis\u00e4ss\u00e4 on koneisto, joka ryhtyy toimimaan puhelimen soidessa. Kysymyksess\u00e4 olevat sanat kaikuvat erikoisesta \u00e4\u00e4nilevyst\u00e4, jota koneisto k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Jos levyll\u00e4 on vain muutama sana, niin koneihmisen vastaus tuntemattomalle puhelimen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle on suora ja mutkaton. Mutta jos levylle on j\u00e4rjestetty tarpeeksi sanoja, niin koneihminen voi puhua viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa senkin j\u00e4lkeen, kun toinen on vihap\u00e4iss\u00e4\u00e4n ly\u00f6nyt puhelimen kiinni.\u201d<\/h5>\n
Kirja toimii my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena psykohistoriana yleisest\u00e4 suhtautumisesta uuteen ilmi\u00f6\u00f6n Suomessa ja raporttina suomalaisten musiikkipiirien ajattelutavoista ja toiminnasta.<\/h5>\n
Esimerkkin\u00e4 klassisen musiikin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t lausuvat ajatuksiaan konkreettisesta ja s\u00e4hk\u00f6musiikista Ylioppilaslehden kyselyss\u00e4 1957: Joonas Kokkonen ei laskisi konkreettista musiikkia s\u00e4veltaiteen piiriin, koska se ei varsinaisesti operoi s\u00e4velill\u00e4. Konkreettinen musiikki on Ranskassa syntynyt suuntaus, jossa elektronimusiikin keinoin manipuloidaan luonnon \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/h5>\n
S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Erkki Salmenhaara muisteli 60-lukua vuonna 1998 ohjelmassaan ‘Vuosisatamme musiikki’: \u201d Kyll\u00e4 se oli modernin musiikin ja nimenomaan kaikkein uusimman musiikin vy\u00f6ry Suomeen, joka tapahtui hy\u00f6kyaallon omaisesti. Ja oikeastaan koko 60-luku on j\u00e4\u00e4nyt kokonaisuutena mieleen semmoisena aikana, ett\u00e4 sen vertaista ei sen koommin ole kyll\u00e4 ollut!\u201d<\/h5>\n
Elektronimusiikin haaste<\/h5>\n
Petri Kuljuntausta kysyy kirjassaan, onko kuulijalla tahtoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sellaista, mit\u00e4 ei ole aiemmin kokenut; vaikka teos ei synnytt\u00e4isik\u00e4\u00e4n odotettuja tunteita. Varhainen elektronimusiikki on t\u00e4m\u00e4n haastavuutensa johdosta sukulainen Fluxus -liikkeelle ja dadaismille.<\/h5>\n
Varsinkin alkuaikojen s\u00e4hk\u00f6musiikin tekij\u00f6ill\u00e4 ja instrumenttien kehitt\u00e4jill\u00e4 oli intohimona luoda uutta, vaikka seurauksena olisi elinik\u00e4inen marginaaliin sijoittuminen. On my\u00f6s kiinnostavaa lukea nyky\u00e4\u00e4n muiden alojen tunnettujen kulttuurihenkil\u00f6iden, kuten esim. M.A. Nummisen, Claes Andersonin ja Seppo Heikinheimon osallistumisesta elektronimusiikin alkuaikojen keskusteluun ja kehitykseen.<\/h5>\n
Elektroniset metodit haastavat m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n musiikin k\u00e4sitteen yh\u00e4 uudelleen. Esimerkiksi jos puhe\u00e4\u00e4nt\u00e4 manipuloidaan s\u00e4hk\u00f6isesti, siit\u00e4 voidaan saada musiikin kaltaista.<\/h5>\n
Toive uuden luomisesta \u00e4\u00e4nenk\u00e4sittelyn traditiossa ei ole kuitenkaan elektronimusiikin ansiosta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ilmassa. \u00c4\u00e4nen k\u00e4sittelyn traditio on itse asiassa hyvin pitk\u00e4. Kirja kertoo miten Giambattista della Porta ponnisteli vuonna 1589 yritt\u00e4en sulkea puheen laatikkoon. H\u00e4n oli vakuuttunut onnistumisestaan, jos vain l\u00f6yt\u00e4isi laatikolle oikean muodon, koon ja eristyksen, ja saisi sulkuaukon toimimaan tarpeeksi nopeasti.<\/h5>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sirpa Jokinen: Elektronimusiikin haaste – arviot Petri Kuljuntaustan kirjoista \u00c4\u00e4nen Extreme (2006) ja On\/Off Eetteri\u00e4\u00e4nist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6musiikkiin   21.8.2006, Mustekala e-zine   \u00c4\u00e4nen Extreme -kirjan tarkoituksena on esitell\u00e4 extreme -k\u00e4site, joka toimisi v\u00e4lineen\u00e4 nykytaiteen hahmottamiselle, erityisesti digitaalisen musiikin ja \u00e4\u00e4nitaiteen alueella. Tekij\u00e4 on kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 laajemman teoreettisen pohdinnan sikseen ja esittelee t\u00e4m\u00e4n taiteenalueen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4. Kirjassa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"spay_email":""},"yoast_head":"\nElektronimusiikin haaste - Petri Kuljuntausta<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/elektronimusiikin-haaste\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Elektronimusiikin haaste - Petri Kuljuntausta\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sirpa Jokinen: Elektronimusiikin haaste – arviot Petri Kuljuntaustan kirjoista \u00c4\u00e4nen Extreme (2006) ja On\/Off Eetteri\u00e4\u00e4nist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6musiikkiin   21.8.2006, Mustekala e-zine   \u00c4\u00e4nen Extreme -kirjan tarkoituksena on esitell\u00e4 extreme -k\u00e4site, joka toimisi v\u00e4lineen\u00e4 nykytaiteen hahmottamiselle, erityisesti digitaalisen musiikin ja \u00e4\u00e4nitaiteen alueella. Tekij\u00e4 on kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 laajemman teoreettisen pohdinnan sikseen ja esittelee t\u00e4m\u00e4n taiteenalueen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4. Kirjassa…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/elektronimusiikin-haaste\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Petri Kuljuntausta\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2016-10-05T17:42:46+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\">\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"PK13425-OVH\">\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\">\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minutes\">\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kuljuntausta.com\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kuljuntausta.com\/\",\"name\":\"Petri Kuljuntausta\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":\"https:\/\/kuljuntausta.com\/?s={search_term_string}\",\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/elektronimusiikin-haaste\/#webpage\",\"url\":\"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/elektronimusiikin-haaste\/\",\"name\":\"Elektronimusiikin haaste - Petri Kuljuntausta\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kuljuntausta.com\/#website\"},\"datePublished\":\"2016-10-03T10:17:32+00:00\",\"dateModified\":\"2016-10-05T17:42:46+00:00\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/elektronimusiikin-haaste\/\"]}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/P7UaIW-4y","_links":{"self":[{"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/282"}],"collection":[{"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=282"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/282\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":309,"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/282\/revisions\/309"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/kuljuntausta.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=282"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}