May 11, 2018

Mikä Sinua kiinnostaa äänitaiteessa?

Äänitaiteessa minua kiinnostaa — ja hämmästyttää — erityisesti se miten erilaisia tulokulmia ääneen voi olla ja miten erilaisia taideteoksia äänestä voidaan tehdä. Äänitaiteen kenttä on aina ollut laaja ja lähestymistavat hyvin erilaisia. Itseäni kiinnostaa installaatiomaiset teokset. Sen sijaan tilaan viety pelkkä ääniraita alkaa jo tuntua jotenkin ‘laiskalta’ toteutustavalta, kun monet tekevät tänä päivänä jo niin haasteellisia tilallisia toteutuksia. Oli toteutustapa mikä tahansa, parasta on se kun teokset yllättävät. Jossakin tapauksessa teoksen lähtökohtana voi olla vanhan elektroniikan kierrätys tai circuit bending, toisessa konseptuaaliset ajatukset, kolmannessa veistosmaisuus ja jossain muussa instrumentteina ovat sensorit ja tietokone. Eli äänipohjaisia teoksia tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista käsin ja näin se pitää ollakin. Kentän monimuotoisuutta tulee vaalia. Esteettisten mahdollisuuksien pitää olla auki moneen suuntaan. Itselläni ei ole suosikkeja. Aina vain parempi jos täysin tuntematon uusi tekijä tekee teoksen joka vaikuttaa minuun. Äänitaiteessa ei onneksi ole suuria maailmantähtiä kuten perinteisissä taiteenlajeissa. Taiteen lieveilmiöt eivät ole äänitaiteen kentällä riesana vaan monet tekijät ovat maanläheisiä puurtajia joita kiinnostaa itse asia eli taide.

Mitä äänitaide Sinulle on?

Äänitaiteen lähtökohtana tulee olla ääni: äänitaide on äänestä tehtyä taidetta. Ehkä vielä paremmin äänitaiteen idean voisi kiteyttää toteamalla että äänitaiteen päämääränä on tuottaa esteettinen ääni. Monessa muussakin taiteessa tuotetaan ääntä mutta äänitaiteessa ääni itsessään on fokuksessa. Musiikissa sen sijaan keskitytään yhdistämään — komponoimaan — säveliä ja ääniä tois​ii​nsa ja näiden suhde on usein hierarkinen, ääni on ​rakenteen osanen​. Esittävässä runoudessa tuotetaan sanoja jotka kantavat ensisijaisesti muita merkityksiä. Mutta toisinaan kuulen musiikkia ja runoutta jossa lähestytään äänitaidetta. Silloin tuotetaan ääniä, jotka ovat vapaita perinteisen ilmaisun kahleista. Aika usein olen viime aikoina törmännyt sellaiseen ajatukseen että äänitaide olisi galleriataidetta. Mielestäni äänitaidetta tehdään myös esittävän taiteen kentällä. Akusmatassa on usein ohjelmassa myös esittävää äänitaidetta.

Onko äänitaiteessa havaittavissa ajankohtaisia ilmiöitä, ja jos on, mitä ne juuri nyt ovat?

Mahtavinta on ollut huomata naistekijöiden runsaus. Olen pitkään ihmetellyt missä he ovat, mutta viime vuosina on tapahtunut selvä muutos. Videotaiteessahan on jo pitkään naistaiteilijat olleet suunnan näyttäjiä.

Esteettisten mahdollisuuksien monipuolisuus on myös piirre joka on tyypilllistä ajallemme. Myös omien soittimien rakentaminen on tavallisempaa tänä päivänä. Teknologian kehitys, sen halventuminen ja yleistyminen on osaltaan vaikuttanut tähän: kaikkea on saatavilla ja sopuhintaan jos vain on kiinnostusta tutkia ja kokeilla. Kenttä on siis muuttunut paljon kymmenessä vuodessa. Myös tekijöiden määrä on kasvanut huimasti. 1990-luvulla pystyin nimeämään jokaisen joka Suomessa teki jotain kokeelliseen ääni-ilmaisuun liittyvää. Nykyään se on mahdotonta, tekijöitä on niin paljon. Äänitaiteen nousun rinnalla ääni on tullut jäädäkseen galleria- ja museohankkeisiin. Eri alueiden taiteilijat tiedostavat äänen ilmaisumahdollisuudet nyt entistä paremmin ja kokeilevat äänellä.

Minkälaisena näet äänitaiteen tämän hetkisen tilanteen?

Kentällä tapahtuu todella ​paljon. Äänitaidehankkeet saavat tänä päivänä ​tukea säätiöiltä ja rahastoilta ja Taike huomioi kentän. On paikkoja joissa esittää installaatioita ja konsertoida, konserttitoiminta on aktiivista ja ääniteoksia on esillä näyttelyissä varsin usein. Toimintaa on Etelä-Suomesta Lappiin. Yle huomioi kentän liikkeitä kohtuullisen hyvin, paperimedia on sen sijaan tipahtanut kelkasta eikä seuraa alan kehitystä. Kriittistä keskustelua meillä on olemattoman vähän. Sosiaalisessa mediassa tämä puoli toisinaan nousee esiin mutta avointa ja kriittistä arviointia tarvits​is​emme. Se auttaisi​ myös taiteilijoita.

Miten löydät Akusmataan artistit ja yhteistyökumppanit?

Yleensä artistit ja yhteistyökumppanit ottavat yhteyttä.

Onko Akusmatalla tasainen kävijäkunta? Liian vähäinen tai suuri?

Kävijäkunta on pysynyt suunnilleen samana alusta asti. Kävijöitä on keskimäärin juuri sopivasti Akusmatan kokoon nähden. Vaihtuvuutta on kävijäkunnassa toki ollut vuosien varrella. Joinain aikoina on tiettyjä uskollisia vakiokävijöitä, toisena aikajaksona taas toiset. On sellaisia ihmisiä ketkä käyvät katsastamassa ainoastaan tunnettuja tekijänimiä, toiset taas hakevat yllätyksiä ja tulevat vaikkeivat tunne tekijöitä. Sitten on myös se kävijäsegmentti joka käy katsastamassa vain tutun kaverinsa projektin. Kivointa on kun Akusmatan löytää myös ihmiset ketkä tulevat taidepiirien ulkopuolelta. Joskus jopa musiikkilukio satojen kilometrien päästä on tehnyt Akusmataan ekskursioita.

Uskon että Akusmata täyttää tietyn tarpeen Helsingissä. Viime aikoina olen kuullut jo aika useasti Akusmatan artisteilta että ilman Akusmataa kaupungin äänitarjonta olisi köyhää.

Millaisena toivoisit näkeväsi Akusmatan tulevaisuuden?

Akusmatan tulevaisuus näyttää hyvältä. Installaatio- ja konserttiehdotuksia tippuu tasaiseen tahtiin ja projekteja tehdään sen mukaan kuin energiaa riittää, toimintahan pyörii talkootyöllä. Tähtäimessä on laajentaa toimintaa ja käynnistää rinnalle ​neliöiltään ​isompi​ tila jossa on mahdollista järjestää isoja konsertteja, workshopeja, näyttelyitä jne. Hankkeen taakse on lähdössä ​jo​ kymmenkunta toimijaa Helsingistä, nämä ovat ​yhdistyksiä ja yksityisiä konserttien järjestäjiä. He ovat mukana koska ovat myös turhautuneita siihen ettei kaupungissa ole klubi​tilaa jossa voisi järjestää omia konsertteja joustavasti ja nopeasti reagoiden. Olen etsinyt tällaista tilaa jo jonkin mutta sopivaa ei ole vielä tullut vastaan.

Mitä vinkkejä antaisit nuorelle aloittavalle äänitaiteilijalle?

Uskoa omaan itseensä tarvitaan eikä vastoinkäymisten pidä antaa lannistaa. Me pitkän matkan kulkeneet tiedämme ettei se helppoa ole. Pitää hyväksyä se ettei apurahat aina juokse, hyviä hakijoita ja hakemuksia on paljon. Pitää luottaa siihen että omakin vuoro tulee jossain vaiheessa. Taidetta pitää kuitenkin tehdä taiteen vuoksi, ei apurahojen tai trendien takia. Itseä pitää kouluttaa ja seurata aikaansa. Jos jaksaa puurtaa ja etsiä omaa ääntänsä niin se palkitaan jossain vaiheessa.

Muuta mitä haluaisit kertoa?

Äänitaide on nykyään​ jo​ monen taidekoulun ohjelmassa ja opetusmetodit ovat kehitykse​n alla. Myös alan ​tut​kimuskirjallisuus kasvaa huimaa vauhtia. Toivon ettei äänitaiteen ​akatemisoitumisen myötä synny vakiintuneita ​tekemisen tapoja jotka rajoittavat taiteilijan liikkumavaraa ja äänien vapautta.