SUMU: Petri Kuljuntausta vastaa SUMU-tutkimushankkeen säveltäjä-kyselyyn
2014-11-30
4. Mikä yksittäinen musiikin laji tai muoto on sinulle henkilökohtaisesti tärkein? Ilmoita yksi musiikin laji tai muoto. Ilmoittamasi musiikin lajin/muodon ei tarvitse vastata edellisen kysymyksen vastausvaihtoehtoja, sen ei tarvitse välttämättä olla yleisesti tunnettu musiikin laji eikä sen välttämättä tarvitse vastata oman sävellystuotantosi painopisteitä. Voit määritellä sen haluamallasi tavalla ja haluamassasi laajuudessa.
– Elektroninen musiikki, sillä kaikki akustiset äänet ja hälyt ovat mahdollista musiikin materiaalia.
6. Haluatko tarkentaa edellisen kysymyksen vastauksiasi?
– Tärkeintä on uusien ilmaisumuotojen etsintä.
7. Miten mielestäsi voitaisiin määritellä nykysäveltäjän ammatin moraalinen ja eettinen vastuu?
– Mielestäni taiteilijan tulee jatkuvasti kehittää itseään, tutkia uusia esteettisiä ilmaisukeinoja ja viedä musiikkia eteenpäin. En itse ole kiinnostunut pysähtyneisyydestä ja tiettyyn rooliin vakiintumisesta. Toki rehellinen voi olla viihteen tekijäkin sarallaan, ja hän saanee työlleen motivaatiota yleisön palautteesta ja menestyksestä. Mutta minun luonteelleni se ei sovi ja jos kaikki toimisivat näin se pysäyttäisi taiteen kehityksen.
8. Kerro omin sanoin, mihin pohjimmiltaan pyrit säveltämisellä.
– Uuden löytäminen, uudenlaisen estetiikan luominen.
12. Mihin yhteiskunnallisiin asioihin, jos mihinkään, musiikki voi vaikuttaa erityisen tehokkaasti? *
– Ei tule mieleen. Joskus jokin teos voisi vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan, jos ohjelmallisen teoksen aihe on jollain lailla ajankohtainen. Nykymusiikki tapahtuu niin marginaalissa, etten oikein usko että isoja muutoksia voi tapahtua nykyaikana sen vaikutuksesta. Ehkä popmuusikoilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa, eli silloin kun tekstuaalisesti asiat ilmaistaan suoraan ja niin että asia voidaan ymmärtää laajasti (ja helposti). Mielestäni tänä päivänä on päättävissä elimissä vähemmän sivistyneistöä ja taidetta seuraavia ihmisiä kuin aiemmin. Eli jos yhteiskunnan ja politiikan huipulla ei enää seurata taidetta, ei nykymusiikki voi silloin tehdä vaikutusta heihin.
13. Millä konkreettisilla tavoilla nykytaidemusiikin näkyvyyttä ja kuuluvuutta voitaisiin mielestäsi parantaa suomalaisessa yhteiskunnassa? *
– Kun elektronisen kentän tekijöitä verrataan partituurimusiikin tekijöihin, voidaan todeta ettei elektroninen musiikki ole vieläkään päässyt tasavertaiseen asemaan nykymusiikin sektorilla. Paljon on tehtävää sen eteen että konserttimusiikin saleissa soisi myös elektronimusiikki tai että alan säveltäjät olisivat tasavertaisia apurahansaajia muiden nykysäveltäjien rinnalla, tai nykymusiikin edistämishankkeissa otettaisiin myös tämä sektori huomioon. Nykyään kokeellista ääni-ilmaisua kehitetään eniten visuaalisen taiteen, teatterin ja mediataiteen kentällä, ei musiikin kentällä. Kokeellinen elektroninen ääni-ilmaisu kuului vielä 1960-luvulla musiikin piiriin. Tänä päivänä valtaosa alan tekijöistä työskentelee siis muualla koska musiikin estradeilla ei anneta sijaa kokeellisuudelle. Äänitaide on tehnyt voimakasta nousua jo 15 vuoden ajan, mutta jostain syystä musiikin instituutiot Suomessa eivät vieläkään tunnusta sen ja elektronimusiikin merkitystä musiikin kehitykselle.
20. Jos saisit mahdollisuuden korjata seuraavan sävellyksesi avulla yhden yhteiskunnallisen epäkohdan, mikä tämä epäkohta olisi?
– Poistaisin väkivallan.